Kylpyhuoneremontti

Kylpyhuoneen laatoitus

Kylpyhuoneen ja muiden kosteiksi tiloiksi määriteltyjen tilojen remontointiin liittyy erityispiirteitä, joihin kannattaa huolellisesti tutustua etukäteen, tai jättää työ ja huolet asiantunijan tehtäväksi.

Tälle sivulle on kerätty remonttiin liittyviä käytännön asioita, joiden tiedostaminen helpottaa remontin suunnittelua ja läpivientiä:


  • Mitä suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon?
  • Aikataulutus
  • Ilmoitusvelvollisuudet ja vastuut
  • Työvaiheet ja tärkeitä huomioita
  • Suojaus, purku ja jätteiden poiskuljetus - asbestityöt?
  • Perustamistyöt ja runkomateriaalit
  • Pintamateriaalit ja kalusteet
  • Lämmitys ja ilmanvaihto
  • Valaistus ja muut sähkölaitteet

Rakennusmääräyksissä on määritelty, mikä luetaan kosteaksi tilaksi ja mitä kosteiden tilojen remontoinnissa, eri työvaiheissa, sekä
materiaali- ja laitevalinnoissa pitää ottaa huomioon. Yksityiskohtaiset ohjeet ja tiedot määräyksistä on kirjattu RT- kortistoon.

Kokeneen urakoitsijan kytkeminen mukaan remonttiin heti suunnitteluvaiheessa, helpottaa sääntöviidakon kahlaamisessa,
vastuukysymysten selvittämisessä, ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä, sekä rakennusteknisissä kysymyksissä.

Mitä suunnitteluvaiheessa kannattaa huomioida?

Kylpyhuoneeseen liittyy asuntotyypistä riippuen useita toimintoja, siksi remontin suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, että lopputulos vastaa odotuksia ja on turvallinen ja toimiva kokonaisuus. Suunnittelun apuna voi käyttää eri tietolähteitä tai alan suunnitteluammattilaisia.

Käytännönläheinen suunnittelu lähtee toimintojen listaamisesta, mihin tarkoituksiin tilaa käytetään ja ketkä käyttävät, mitkä ovat ensisijaisia toimintoja ja mihin tila riittää:

Sijoitetaanko tilaan wc , suihku tai amme? Tarvitaanko tilaa pyykkihuoltoon, pesuun ja kuivatukseen? Tarvitaanko meikkauspiste ja säilytystilaa? Onko perheessä pieniä lapsia tai sijoitetaanko tilaan oma toiletti perheen lemmikille?

Kaikilla toiminnoilla on omat tila- ja toiminnallisuusvaatimuksensa. WC:ssä voi istuimen lisäksi olla bide'. Suihkusuuttimia on erilaisia ja suihkutoiminto edellyttää suihkuseinää, suihkuverhoa tai muuta roiskeilta suojaavaa elementtiä. Ammeita on eri kokoisia ja erilaisilla toiminnoilla varustettuja. Poreammeille on varattava huoltotila. Moderneilla höyrytoiminnoilla on omat vaatimuksensa.
Meikkauspisteessä tarvitaan hyvä valaistus ja peili. Säilytystilaa tarvitaan pesuaineille, wc paperille yms. Pyykkihuoltoon tarvitaan pyykinpesukone ja tilavaraus pyykkien kuivatukseen. Huolellinen ja käytännönläheinen suunnittelu palkitsee ja helpottaa tulevaa arkea.

Vesi- ja viemäriputkitukset sanelevat vesipisteiden sijainnin, liikkumavara on rajallinen, mutta kalustejärjestelyillä pystytään tilaa muuntamaan. Mitä rajallisemmat tilat, sitä vaativampaa on suunnittelu ja joskus tarpeet on laitettava tärkeysjärjestykseen, kaikkea ei ehkä pystytä, tai ei ole järkevääkään sijoittaa.

Kun omat visiot ovat tarkentuneet, käydään suunnitelmat vielä läpi urakoitsijan kanssa. Varmistetaan toteutus rakennusteknisestä näkökulmasta ja varmistetaan yhteisymmärrys tavoitellusta ratkaisusta.


Aikataulutus

Suunnitteluvaiheessa sovitaan aikataulusta, milloin aloitetaan, miten pitkään työ kestää. Urakoitsija arvioi eri työvaiheiden keston, kuivumisajat yms. Urakoitsija sovittaa aikatauluun eri työvaiheissa tarvittavien, sähkö-, LVI- ja muiden ammattilaisten käynnit. Taloyhtiön edustajan tarkastuskäynneistä ja näytteiden otosta on sovittava ja eutkäteen kannattaa sopia myös mahdollisista työmaapalavereista jos halutaan säännölliset palaverit tai eri työvaiheisiin/valmistumisasteisiin/laskutusvaiheisiin liittyvät tiedon tasaukset. Mikäli huoneistossa asutaan remontin aikana, huomioidaan että remontoitavan tilan käyttö on rajattua ja ajoittain toiminnot ovat kokonaan pois käytöstä.


Ilmoitusvelvollisuudet ja vastuut

Yhteisöasumisessa asukkaalla on Asunto-osakeyhtiölain määräämä velvollisuus ilmoittaa korjauksista ja muutoksista taloyhtiölle. Samassa yhteydessä kannattaa myös selvittää yhtiöjärjestykseen sisältyvä, osakkaan ja yhtiön välinen vastuunjako, sekä taloyhtiön käytännöt kosteuseristyksestä, sähkö- ja LVI-töistä. Joissakin tapauksissa taloyhtiö voi osallistua kustannuksiin, kun muutostyö edellyttää korjausta taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin. Kaikissa tilanteissa taloyhtiö ei ole velvollinen osallistumaan kuluihin, joten asiasta kannattaa aina sopia etukäteen taloyhtiön edustajien kanssa.

Ilmoitusvelvollisuudesta ja vastuunjaosta lisää tietoa löytyy mm. Taloyhtiö.net - sivustolta

Taloyhtiön edustajan kanssa sovitaan myös mahdollisista vesi-ja lämpökatkoista, tarkastuskäynneistä ja tietysti muistetaan tiedottaa ja pahoitella remontista naapureille aiheutuvaa melu- yms. haittaa.

Mikäli muutokset ja korjaukset ovat niin suuria, että tarvitaan rakennuslupaa, otetaan yhteys kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen.


Työvaiheet ja tärkeitä huomioita

Ennen varsinaista aloitusta käydään läpi suunnitelmat ja tilan historia. Käydään läpi edellisten remonttien muutokset ja dokumentaatio: Mitä muutoksia on aikaisemmin tehty, onko niillä vaikutusta tulevaan remonttiin? Onko aikaisemmin poistettu esimerkiksi kylpyamme tai tehty muita vesi- ja viemärimuutoksia, joista voi aiheutua harmia myöhemmin. Vanhojen tulppausten ja putkitusten asianmukaisuus ja kunto tarkistetaan huolellisesti.

Jos sähköistyksiä on muutettu, kannattaa myös varmistaa niiden turvallisuus.

Vei- ja kosteusvahinkokohteissa kosteudet mitataan ja tarvittaessa kartoitoitetaan myös mikrobien varalta.


Suojaus, purku ja jätteiden poiskuljetus

Purkutyöt tehdään siinä laajuudessa kuin se vahinkojen, kulumisen ja toivotun lopputuloksen kannalta on välttämätöntä. Vahingoittuneet materiaalit poistetaan huolellisesti ja korvataan uusilla.

Purkujätettä ei saa viedä päivittäisjätteisiin, joten poiskuljetuksesta kannattaa sopia urakoitsijan kanssa.

Ennen purkutyön aloittamista urakoitsija suojaa kohteen, jotta vältytään vahingoittamastaja likaamasta jäljelle jääviä pintoja ja estetään lian ja rakennuspölyn leviäminen muuhun huoneistotilaan ja rappukäytävään. Tarvittaessa kohde osastoidaan ja mahdollisesti alipaineistetaan, jolloin pystytään tehokkaasti suojautumaan hienolta ja kiusalliselta rakennuspölyltä.

Työturvallisuus ja varautuminen vahingon varalta varmistetaan mahdollisuuksien mukaan, kytkemällä sähköjännite ja vedet pois kohteesta .

Purkuvaiheeseen liittyy mahdollinen Asbestivaara
Asbesti on todettu terveydelle vaaralliseksi aineeksi. Asbestia sisältäviä rakennusaineita on käytetty 1922 - 1994 välisenä aikana. Esiintymät saattavat olla maaleissa, lakoissa, matoissa, laatoissa, laasteissa, sauma-aineissa, putkieristeissä ja ilmanvaihtokanavissa, yms.. Mikäli asbestia sisältäviä materiaaleja on käytetty, vapautuu ilmatilaan purkuvaiheessa hiukkasia ja niiltä on suojauduttava.

Vahinkojen välttämiseksi on 2016 tullut voimaan laki, jossa on määritelty toimenpiteet, miten asbestin kanssa on toimittava. Urakoitsijan kanssa kannattaa sopia tarvittavista toimenpiteistä, jotta kenellekään ei aiheudu vaaraa. Lisätietoa Asbestilaista löytyy täältä . Myös Taloyhti.Net tiedottaa asiasta, taloyhtiön näkökulmasta.

Perustamistyöt ja runkomateriaalit
Mikäli runkorakenteita joudutaan uusimaan, muuttamaan tai suoristamaan, valitaan kosteisiin tiloihin parhaiten sopivat materiaalit, jolloin minimoidaan mahdolliset tulevat kosteushaitat. Materiaalivalinnoissa kunnioitetaan alkuperäiselle rakennusajalle ominaista rakennustapaa ja varmistetaan rakenteellinen- ja materiaalien yhteensopivuus. Urakoitsija avustaa materiaalien valitsemisessa kustannus- ja rakennusteknisistä näkökulmista.

Seinärungot tuetaan ja oikaistaan ja lattia valetaan. Lattiaa valettaessa varmistetaan tarkoituksenmukaiset kaadot, jotta vedet ohjautuvat lattiakaivoihin.

Valuille ja tasoitteille pitää varata riittävä kuivumisaika. Kuivumista seurataan mittaamalla ja mittaustulokset on hyvä kirjata ylös.

Kylpyhuoneen kosteuseristys
Kosteuseristys on tärkeä työvaihe ja erityistä tarkkuutta vaativat lattian ja seinän liitoskohdat, nurkkaukset ja saumakohdat. Kynnyksen ja lattiakaivon eristämisestä on omat määräyksensä. Sertifioitu asentaja tuntee määräykset ja lopputulos on luotettava.

Taloyhtiön edustajan kanssa sovitaan tarkastuskäynnit ja näytteiden otot kosteuseristeen paksuudesta, sekä näiden kirjaamisesta taloyhtiön pitämään rekisteriin. Omakotitaloissa dokumentaatio liitetään talokirjaan.

Kosteuseristäminen on todettu niin tärkeäksi työvaiheeksi, että rakennusmääräyksissä se on määritelty luvanvaraiseksi työksi ja että työn saa tehdä vain asianmukaisen koulutuksen ja työkokemuksen omaava sertifioitu märkätila-asentaja. Sertifikaatista ja sertifioiduista asentajista VTT pitää rekisteriä, joka on nähtävillä ja tarkistettavissa VTT:n sivulla.

Perustamis- ja runkovaiheessa tehdään perustavat sähkö- lämmitys-, ilmastointi- ja muut LVI työt, jotka ovat pääasiallisesti luvanvaraisia töitä ja edellyttävät asiansa osaavaa ammattilasita.


Pintamateriaalit ja kalusteet
Yleisin pintamateriaali kylpyhuoneissa on laatta. Laattoja on erilaisia, eri käyttötarkoituksiin. Laattojen huokoisuus ja lasitus vaihtelevat laattatyypistä riippuen. Laatan soveltuvuus käyttökohteeseen varmistetaan suunnittelu- ja hankintavaiheessa.
Vaihtoehtoisesti materiaaliksi voidaan valita betoni tai muovimat

Laatat kiinnitetään kiinnityslaastilla tai kiinnitykseen tarkoitetulla liimalla. Laatat asennetaan tasaisesti, suorissa linjoissa ja tasalevyisin saumoin. Leikatut ja vajaat laatat pyritään asentamaan vähiten näkyvissä oleviin kohtiin. Asennuksen jälkeen laattojen annetaan kuivua ja kiinnittyä, sen jälkeen ne saumataan. Lopuksi liiat laastit pestään pois ja laitetaan silikonit lattian ja seinän liittymäkohtiin. Laatoituksen annetaankuivua ohjeen mukaan, enne kuin sen päällä kävellään tai siihen lasketaan vettä.

Kylpyhuonekalusteissa on valittavana valtava valikoima. Materiaalit ovat yleensä hyvin kosteutta sietäviä ja mitoituksia on valittavissa kaiken kokoisiin tiloihin. Kalusteet voi tilata myös mittatilauksena alan liikkeistä. Kalusteasennuksessa käytetään apuna LVI- ammattilaista ja sähkömiestä, mikäli asennukseen liittyy luvanvaraisia sähkö-, vesi- ja viemärikytkentöjä.


Lämmitys ja ilmanvaihto
Lämmitys riippuu valituista lämmitysmuodoista ja on yhtenevä valitun lämmitysmuodon kanssa, mutta lisämukavuutta kylpyyhuoneeseen voi tuoda lattialämmityksellä. Lattialämmitys voi olla vesikiertoinen tai sähkökaapeleilla toimiva. Putket ja kaapelit upotetaan lattiavaluun.

Kosteiden tilojen ilmanvaihto huolehtii tilan kuivumisesta ja siksi sen oltava oikein asennettu ja säädetty. Korvausilma johdetaan kosteisiin tiloihin huoneiston muusta osasta ja poistetaan kylpyhuoneen poistoventtiilien kautta. Ilmanotto tapahtuu oven ja kynnyksen väliin jätettävästä ilmaraosta tai erikseen asennettavasta venttiilistä.


Valaistus ja muut sähkölaitteet
Kosteiden tilojen sähköistyksellä on omat RT määräyksensä, joita on syytä noudattaa turvallisuussyistä. Sähkötyöt ovat luvanvaraisia ja niiden asentamiseen tarvitaan asiantunteva sähkömies. Valaisimilla ja pistorasioilla on omat kelpoisuussääntönsä ja lisäksi kosteiden tilojen sähkölaitteiden tulee olla vikavirtasuojattuja.